DEI Training in Espoo
Espoon kaupunki tarjoaa esihenkilöille valmennusta monimuotoisuudesta ja yhdenvertaisuudesta
Yhdenvertainen kohtelu ja monimuotoisuuden kunnioittaminen ovat Espoon kaupungin johtamisperiaatteiden ytimessä. Jotta paperille kirjatut periaatteet toteutuisivat myös jokaisen työntekijän arjessa, Espoon kaupunki kutsui Includian valmentamaan esihenkilöitään monimuotoisuusjohtamisesta. Valmennuksissa esihenkilöt saivat uusia työkaluja ja vahvistusta omalle johtajuudelleen. Sellosalin tuotantopäällikkö Henna Salo ja puutyöhallin työnjohtaja Pasi Niskanen kertovat, miten valmennukset toteutettiin ja miten valmennuksissa käsitellyt teemat näkyvät heidän työssään.
Mitä? Osallistava valmennus monimuotoisuusjohtamisesta
Kenelle? Espoon kaupungin esihenkilöt
Miksi? Monimuotoisuuden edistäminen ja yhdenvertainen kohtelu ovat Espoon kaupungille tärkeitä esihenkilötaitoja
“Monimuotoisuuteen panostaminen on panostamista tulevaisuuteen”
Summary in English below!
Henna Salo, tuotantopäällikkö, Sellosali
Vastaan Sellosalin henkilöstöstä, taloudesta ja ohjelmistosta sekä toimin lähiesihenkilönä tuotannon ja aulapalveluiden työntekijöille. Pyrin siihen, että monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus olisivat mukana kaikessa tekemisessämme. Haluamme, että jokainen voi kokea olevansa tervetullut Sellosaliin juuri sellaisena kuin on. Siksi on tärkeää, että kohtaamme asiakkaat ja artistit neutraalisti emmekä tee heistä oletuksia.
Espoon kulttuurin tulosyksikössä on lähdetty edistämään monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta lanseeraamalla turvallisemman tilan periaatteet ja kouluttautumalla esimerkiksi esteettömyyteen liittyvissä kysymyksissä. Luovuimme myös perinteisestä “hyvät naiset ja herrat” -aulakuulutuksesta ja nykyisin puhuttelemme hyvää yleisöä.
20-vuotiaalla Sellosalilla on melko vakiintunut asiakaskunta. Kuten kulttuurialalla laajemminkin, myös Sellosalin suurin kävijäryhmä ovat keski-ikäiset, keskiluokkaiset kantasuomalaiset. Kulttuuriyleisö kuitenkin vanhenee ja jos haluamme pitää skenen hengissä, tulee meidän tavoitella aktiivisesti uusia kävijöitä. Tämä tarkoittaa, että meidän tulee huomioida monimuotoisuus jo ohjelmistoa suunnitellessamme. Myös espoolaisten yhteisö on yhä monimuotoisempi ja haluamme pystyä tarjoamaan asukkaita aidosti kiinnostavia ja heille saavutettavissa olevia sisältöjä. Pohdimme paljon esimerkiksi sitä, miten voisimme vielä paremmin tavoittaa espoolaisia, jotka vasta opettelevat suomen kieltä. Samaan aikaan on tärkeää, että emme niputa muunkielisiä espoolaisia yhdeksi homogeeniseksi ryhmäksi. Tämä vaatii meiltä kaikilta jatkuvaa hereillä oloa ja uuden opettelua.
Olemme osa kunnallista julkisen palvelun kulttuuritarjontaa, joten meidän tulee pyrkiä toimimaan aktiivisesti yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta koskevissa kysymyksissä. Meillä on tähän työhön vahvempi velvoite kuin esimerkiksi yksityisesti rahoitetulla musaklubilla. Ja näin sen mielestäni tuleekin olla.
Vaikka me kulttuuripalveluissa olemme teoriassa hyvin kartalla monimuotoisuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä kysymyksissä, ei työyhteisömme ole vielä kovin monimuotoinen. Includian vetämässä DEI-valmennuksessa tilapalveluiden edustaja kertoi, että siivousyksikön työntekijöistä valtaosa on nykyään maahanmuuttajataustaisia. Siten heidän yksikössään monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen näyttää erilaiselta kuin meidän yksikössämme, jossa vasta tavoittelemme monimuotoista työntekijäjoukkoa. Oli silmiä avaavaa päästä kuulemaan kokemuksia muilta osallistujilta, jotka tulivat eri puolilta organisaatiota. Toivon, että tulevaisuudessa myös Espoon kaupungin kulttuuripalveluissa työskentelee enemmän esimerkiksi täsmätyökykyisiä, rodullistettuihin vähemmistöihin ja muihin marginalisoituihin ryhmiin kuuluvia ihmisiä.
Työelämä on ylipäätään hyvin erilaista kuin 20 vuotta sitten. On tärkeää, että pitkän työuran kaupungilla tehneet pystyvät säilyttämään mielen avoimena ja oivaltamaan, etteivät asiat ole enää samalla tavalla kuin silloin, kun he ovat aloittaneet työelämässä. Maailmassa on hyvin vähän työnkuvia, joissa voi kulkea laput silmillä ja olla reagoimatta muuttuvaan maailmaan. Myös meiltä esihenkilöiltä odotetaan yhä enemmän jatkuvaa oppimista.
Includian valmennus oli hyvää jatkumoa jo tekemällemme monimuotoisuus- ja yhdenvertaisuustyölle, mutta valmennus sopii myös heille, joiden tiedot ovat vielä perustasolla. Kannustankin kaikkia osallistumaan valmennukseen rohkealla mielellä ilman ennakko-oletuksia.
Summary in English:
Henna Salo is the production manager of Sellosali, and focuses on personnel, finances, and programming, while serving as a direct supervisor for production and lobby service employees. She aims for promoting diversity and equality in all activities, ensuring everyone feels welcome. The Cultural Unit of City of Espoo is working towards diversity and equity by implementing safer space principles and training in accessibility issues. Salo highlights the importance of reaching new audiences, considering the evolving demographics, and planning diverse programs for Sellosali.
Sellosali acknowledges its established customer base but recognizes the need to actively attract new visitors, including the diverse people living in Espoo. The challenge is to reach residents learning Finnish without stereotyping non-Finnish speakers. As a part of municipal cultural services, Sellosali has a commitment to actively address issues of diversity and equality.
Salo shares insights from a DEI training session, highlighting differences in discussing and learning about DEI in different units: already diverse groups have different needs than those who are still rather homogenous . Salo hopes to see more inclusive hiring practices in the future. She stresses the importance of adapting to the always changing work environment, especially for those with long careers, and encourages continuous learning with DEI.
Salo describes Includia’s training as a valuable addition to existing diversity and equality efforts, suitable for those at various knowledge levels. She encourages everyone to participate openly and without preconceptions.
“Yhdenvertaisuus on espoolaisen johtamisen kulmakivi”
Summary in English below!
Pasi Niskanen, työnjohtaja, Kaupunginpuutarhan puutyöhalli
Aloitin Espoon kaupunginpuutarhalla seitsemän vuotta sitten kirvesmiehenä ja nykyisin toimin työnjohtajana puusepille. Teemme puistokalusteita sekä muita tuotteita puusta kaupungin eri kohteisiin. Toimimme viherkunnossapidon tukipalveluna ja teemme yhteistyötä muun muassa kaupunginmuseon ja liikuntapalveluiden kanssa. Kaupunginpuutarhaan kuuluu myös taimisto, joka sijaitsee Espoon Vanttilassa. Se toimii logistisena keskuksenamme ja huolehdimme siellä kausikasvienviljelystä, mullantuotannosta sekä katupuutuotannosta. Hoidamme alueella myös näytepuutarhaa, joka on kaupunkilaisten vapaassa käytössä. Työmme näkyy tavalla tai toisella jokaisen espoolaisen arjessa.
Esihenkilönä iloitsen siitä, että pystyn olemaan läsnä tiimini arjessa. Keskustelemme päivittäin ja juttelemme myös muista kuin työhön liittyvistä asioista. Meillä on myös mielenkiintoisia ja ainutlaatuisia projekteja, joita ideoimme tiimipalavereiden yhteydessä. Jokainen tiimi on tavalla tai toisella monimuotoinen ja yhteisten keskusteluiden kautta opimme ymmärtämään myös erilaisuutta paremmin. Vuosien saatossa tiimissämme on työskennellyt ihmisiä, jotka ovat edustaneet eri kansallisuuksia ja puhuneet eri kieliä. Kielimuureja on toisinaan ollut, mutta joustavalla kielen käytöllä niistäkin on selvitty. Erilaisuus on meille voimavara. Tylsäähän se olisi, jos olisimme kaikki samanlaisia.
Muutama vuosi sitten sain idean Pride-penkeistä ja esitin ajatuksen omalle esihenkilölleni. Idea sai vihreää valoa ja otimme tiimissämme nipun erivärisiä kyniä ja ryhdyimme luonnostelemaan penkkejä paperille. Lopulta päädyimme vaihtoehtoon, jossa istuinosa muodostaa sateenkaaren ja runko on taivaansininen. Ensin penkkien oli tarkoitus olla Pride-viikon ajan esillä valtuustotalon edessä, mutta ideasta pidettiin niin paljon, että penkkejä haluttiin kaikkiin kaupunginosiin. Penkkeihin on kohdistunut jonkin verran ilkivaltaa, mutta jatkamme niiden korjaamista ja kunnostamista sinnikkäästi.
Haluaisin nähdä Espoon kaupungin työpaikkana, jonne jokainen voi kokea olevansa tervetullut eikä kenenkään tarvitse pelätä joutuvansa syrjinnän kohteeksi. Maailma on nykyään hirveän erilainen kuin omassa lapsuudessani ja moni asia, jonka oma sukupolveni on koulussa oppinut, ei enää ole hyväksyttävää. Nämä vanhat ajatusmallit näkyvät kuitenkin yhä työelämässä. Siksi yhdenvertaisuuden edistäminen vaatii poisoppimista vanhasta ja omien käsitysten päivittämistä.
Yhdenvertaisuus on myös espoolaisen johtamisen kulmakivi. Työnantajan tarjoamat koulutukset ovat mielestäni helppo tapa oppia uutta ja sisäistää työnantajalle tärkeitä asioita. Includian valmennus oli hyvää jatkoa aikaisemmin suorittamalleni lähiesimieskoulutukselle ja koen saaneeni valmennuksesta vahvistusta omalle johtajuudelleni. Suosittelenkin koulutusta aivan jokaiselle Espoon kaupungilla esihenkilöroolissa toimivalle. On tärkeää, että esihenkilöillämme on yhdenmukaiset toimintatavat.
Valmennuksessa oli leppoisa ilmapiiri. Nautin erityisesti ryhmätöistä ja yhteisistä keskusteluista tilannekuvien äärellä. Olen onnekas, että en ole joutunut esihenkilönä puuttumaan epäasialliseen käytökseen, mutta tilannekuvien äärellä työskentely herätteli pohtimaan, miten itse toimisin vastaavassa tilanteessa. Olen kertonut valmennuksesta myös muille ja saanut esimerkiksi oman esihenkilöni kiinnostumaan Includian valmennuksesta.
Summary in English:
Pasi Niskanen, a supervisor at the City Garden's Woodworking Hall in Espoo, started as a carpenter seven years ago and currently oversees all the carpenters. They create park furniture and other wooden products for various city locations, collaborating with departments such as the city museum and sports services. The city garden includes a nursery in Vanttila, responsible for seasonal plant cultivation, soil production, and street tree production. Niskanen takes pride in being present in his team's daily activities, fostering open discussions, and engaging in diverse and unique projects.
The team has embraced DEI-themes in their work, learning to understand differences through regular conversations. Over the years, individuals from various nationalities and language backgrounds have worked in the team, overcoming language barriers through flexible communication. Niskanen sees diversity as a strength, appreciating the uniqueness it brings. He discusses the experience of initiating Pride benches, originally intended for Pride Week but later spread throughout the city. Despite instances of vandalism, the team persists in repairing and maintaining the benches.
Niskanen envisions Espoo's city workplace as one where everyone feels welcome, emphasizing the need to overcome outdated attitudes and update personal beliefs for promoting equality. He highlights the role of leadership in fostering inclusivity, and advocating for consistent practices among supervisors. Niskanen praises training opportunities provided by the employer, including the coaching by Includia Leadership, which he found valuable for reinforcing his leadership skills. He recommends such training for all supervisors in Espoo and appreciates the positive atmosphere and insightful discussions during the coaching sessions.